Kolmen tunnin haamurajan alitus miesten maratonilla, ja Anna-Stiina Erkkilän vakuuttava paluu poluille loukkaantumisen jälkeen olivat 11. kerran järjestetyn Nuuksio Classic -polkujuoksutapahtuman parasta antia.
Classicin reitti oli superkuiva loppukesän vähäisten sateiden ja helteiden ansiosta, ja se siivitti monet juoksijat vallan hurjaan vauhtiin.
Miesten maratonilla nähtiin ensimmäinen kolmen tunnin alitus – ja vieläpä kahden juoksijan voimin!
Samaan aikaan Olympiastadionilla käydyn yleisurheilun Finnkampenin hengessä maratonista muodostui niin ikään Suomi–Ruotsi -maaottelu, kun Juho Ylinen ja Oscar Claesson irtosivat jo varsin aikaisessa vaiheessa muusta joukosta.
Kaksikko taivalsi yhdessä noin 26 kilometriin saakka, jonka jälkeen Claesson lisäsi kaasua ja Ylinen alkoi jäädä askel askeleelta. 33 kilometrissä ero oli kasvanut jo yli minuuttiin, ja viisi kilometriä myöhemmin lähes 3,5 minuuttiin.
Claesson puski sulavalla tekniikallaan viimeisetkin kilometrit väkevästi ja pysäytti maalissa kellot aikaan 2.55.05. Se alittaa Mårten Boströmin viimevuotisen reittiennätyksen liki kahdeksalla minuutilla. Tukholma, Du gamla, du fria!
– Reitti oli kyllä tosi nopea ja minulla on kokemusta vastaavista maastoista Ruotsissa. Roikuin aluksi Juhon ja Andersin (Kjaerevik) mukana, ja viimeisellä tunnilla päätin kiristää ja sain nykäistyä pienen eron. Viimeisellä vitosella olin kyllä jo aika väsynyt, Claesson kertoi.
Ennätysparannus on prosentuaalisesti roima. Ennen Boströmiä ennätys oli Henri Ansiolla (3.07.59) niinkin kaukaa kuin vuodelta 2015. Reittiä on toki vuosien varrella hieman muutettu, mutta kokonaispituus ja nousumetrit ovat pysyneet lähes samoina.
Claessonin vanavedessä myös Ylinen alitti maagisen rajapyykin loppuajalla 2.58.48. Hänen oli siis viime syksyn tapaan tyytyminen hopeaan, vaikka oma Nuuksion ennätys parani hulppeat 5,5 minuuttia. Norjan Kjaerevik oli kolmas niin ikään kovalla ajalla 3.04.54.
– Vedin toiselle huoltopisteelle asti ja sitten Oscar otti sellaisen vauhdinlisäyksen että pari kilsaa yritin roikkua, mutta meinasin hyytyä siihen vauhtiin. Lopun tulin taas lujaa, kun tajusin että tämähän menee alle kolmen tunnin, sanoi Ylinen, joka odotetusti siirtyi kotimaisen Buff Trail Tour Finlandin kokonaistilanteen kärkeen.
Kyseessä oli kolmas kerta tällä kaudella, kun Claesson ja Ylinen kohtasivat poluilla. Voitot ovat ruotsalaisen hyväksi 3-0.
Kultainen tiketti lopulta peräti kolmelle parhaalle
Voiton lisäksi Claesson lunasti niin sanotun kultaisen tiketin eli pääsee kisaamaan maailman huippuja vastaan Golden Trail National Seriesin finaaliin Madeiralle.
– Se on kerrassaan upeaa! Se oli tavoitteeni tälle kaudelle ja nyt olen vähän sanaton, Claesson iloitsi.
Ennen kisaa oltiin käsityksessä, että kultaisia tikettejä on jaossa edellisvuosien tapaan vain Nuuksion Pohjoismaisen finaalin voittajille, mutta kisan aikana tuli tieto, että kiertueen pääsponsori Salomon antaa pääsylipun finaaliin peräti kolmelle parhaalle GT-finalistille.
Näin ollen paikan Portugalin aurinkoon lunastivat myös Nuuksion nelonen Jonas Hesthaug (NOR) ja vitonen Frederik Ernst (DEN). Ylinen ja kolmanneksi sijoittunut norjalainen Anders Kjaerevik eivät olleet GT-finalisteja, eivätkä näin ollen saaneet kultaista tikettiä.
Yllättävä viime hetken päätös herätti maalialueella ristiriitaisia fiiliksiä. Hesthaug ja Ernst olivat luonnollisesti Salomonin päätöksestä ilahtuneita, mutta monet pyörittelivät päätään epäuskoisina.
Uusi sääntö puraisi kipeimmin Suomen edustajaa Tommi Lintalaa, joka oli kisan kuudes ja huonoin neljästä GT-finalistista. Hän hävisi Ernstille 3,5 minuuttia loppuajalla 3.20.14.
– Viimeisellä kolmanneksella oli aika pahoja kramppeja. Siinä ei kyllä sitten ollut enää paljoa tehtävissä. Vielä 18 kilsaan asti tuntui, että tämä voisi mennä suunnitelman mukaan, mutta sitten kaaduin kontalleni ja pikkurilli otti kovaa osumaa. Samalla pisti ampiainen perseeseen, niin siihen meni sitten se kisafiilis, kovan onnen soturi Lintala kertoi ja näytti pahasti turvoksissa ollutta sormeaan.
Erkkilällä vahva paluu poluille
Naisten puolella Anna-Stiina Erkkilä otti kolmannen peräkkäisen voittonsa Nuuksiossa. Siinä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä ottaen huomioon hänen vahvat juoksunsa viime vuosina, mutta säären rasitusosteopatian takia tullut kahden kuukauden juoksutauko kesällä jätti pienen epäilyksen varjon hänen ylleen.
Erkkilä kuitenkin osoitti toipuneensa vammasta hienosti ja otti ylivoimaisen voiton ajalla 3.34.20. Hän jäi nimissään olevasta reittiennätyksestä vain noin neljä minuuttia.
– Ei ollut helppoa, ei ollut ihan sellaista lentoa kuin viime vuonna, mutta ehkä se on ihan ymmärrettävää näillä juoksupohjilla. Oon tosi onnellinen, että jalat kantoivat maaliin eikä niissä ollut kipuja, pyöräilyllä ja muun muassa rullahiihdolla kuntoaan kesällä ylläpitänyt Erkkilä iloitsi.
Juoksutauon takia Erkkilän kansainvälinen kisakalenteri meni täysin uusiksi. Mikäli palautuminen Nuuksiosta sujuu hyvin, hänet nähtäneen Aulanko Tower Traililla ja Vaarojen maratonilla. Näin hän saisi täyteen neljä osakilpailua Trail Tourilla.
– Ulkomaiden osalta nyt on lippu sinne Madeiralle, mutta myös MM-kisat Thaimaassa kiinnostavat. Täytyy jutella Maijan (valmentaja Oravamäki) kanssa, että mikä olisi järkevää. GT-finaali ja MM-kisat osuvat nimittäin hieman liian lähelle toisiaan.
Kisan hienoiseksi yllätyskakkoseksi nousi Erika Lehtola, joka viimeisillä kilometreillä ohitti Pirjo Saukon. Lehtola hävisi Erkkilälle yli 14 minuuttia ajalla 3.48.36. Eroa Saukkoon tuli vajaa pari minuuttia.
– Viimeisen neljän kilsan aikana edellä näkyivät sekä kakkonen että kolmonen, niin täytyihän se viimeinen vaihde sieltä vielä löytää, Lehtola kertoi naureskellen onnistuneesta loppukiristään.
Saukko juoksi vain viikkoa aikaisemmin UTMB:n 56 kilometrin kisan, mutta pystyi tasapainoiseen suoritukseen, vaikka hänelläkin on ollut hienoisia ongelmia säären kanssa. Taistelu palkittiin kultaisella tiketillä. Viimeisen Madeiran-paikan nappasi Norjan Marte Emilsen (6. ajalla 3.58.45).
– Lähdin kokeilumielellä, miten olen palautunut. Kolmeenkymppiin meni tosi hyvin, mutta sitten tuntui että lihakset tyhjenivät ja vauhti hidastui. Olen kuitenkin tosi tyytyväinen. Kultainen tiketti bonuksena tuntuu mahtavalta ja hämmentävältä, Saukko hehkutti.
Saukko jatkaa Trail Tourin yhteistilanteen kärjessä ennen kahta viimeistä osakilpailua. Nuuksion nelonen Pauliina Pohja nousi kiertueen kolmanneksi, ja toistaiseksi vain kahteen osakilpailuun osallistunut Erkkilä viidenneksi.
Nikula ja Virta ultran kestävimmät
72 kilometrin ultramatkalla pöytä oli katettu uusille mestareille, kun sekä Juuso Simpanen että Johanna Antila jättivät kisan väliin palautumisen UTMB:stä ollessa vielä pahasti kesken.
Korkeimmalle korokkeelle nousivat Jasmina Nikula (7.56.19) ja Jani Virta (6.47.32). Nikulalle voitto oli Nuuksiossa ensimmäinen yhden kakkos- ja yhden kolmossijan jälkeen.
– Juoksu meni tasaisesti. Otin alun tosi, tosi rauhassa ja se kannatti, koska kerrankin oli voimia tulla loppu vähän kovempaa. Saa kuitenkin nähdä, jäikö tämä kauden viimeiseksi kisaksi, koska ei se oma fiilis ole tällä kaudella ollut ihan niin hyvä kuin mitä olen toivonut. Pitää harkita vakavasti etenkin Vaarojen maratonia, Nikula pohdiskeli.
Tiukan vastuksen Nikulalle antoivat Anna Hopia (8.00.26) ja Eevi Bengs (8.09.12).
Virta puolestaan kävi tasaista kamppailua Casper Höglundin ja Eemil Heiskasen kanssa. Virta eteni kisan jälkimmäisen puoliskon selvästi kaksikkoa nopeammin ja tuuletti maalissa uransa makeinta voittoa noin 11 minuutin turvin ennen Heiskasta.
Loppua kohti hieman hyytynyt Höglund säilytti minuutin turvin kolmannen sijansa ennen Tuomas Maisalaa.
– Jalat tuntuivat raskailta jo lähdössä, joten lähdin vain etenemään omaa tasaista vauhtiani. Tämä oli mun pisin ultrajuoksu, joten siihen nähden olen tosi tyytyväinen. Energiat ja nesteet tippuivat tosi hyvin. Alkumatkasta aamulla oli mahtavia kohtia, kun sumu nousi ja aurinko paistoi siihen järven pintaan ja loi hienoja heijastuksia, Virta muisteli jo aamukuudelta alkanutta kisaa.
Teksti: Marko Krapu
